Immuunipuolustus – viimeinen linnake?


Antibioottiresistenssi on Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan pahimpia terveysuhkia maailmassa. Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien kykyä torjua yhden tai useamman antibiootin vaikutusta. Ihmiset tai eläimet eivät tule vastustuskykyisiksi antibiooteille, mutta ihmisten ja eläinten kantamat bakteerit voivat tulla.


Mikä on antibiootti?


Antibiootit, tunnetaan myös nimellä mikrobilääkkeet, ovat lääkkeitä, jotka torjuvat bakteerien aiheuttamia infektioita sekä ihmisissä että eläimissä. Penisilliinin tultua markkinoille 1941 mullisti antibiootit länsimaisen lääketieteen ja sairauksien hoidon ja monet vakavat infektiotaudit, kuten tuberkuloosi, on sen jälkeen pystytty hoitamaan tehokkaasti.

Nykyaikaisen lääketieteen teho perustuukin tehokkaiden antibioottien saatavuuteen. Ilman tehokkaita antibiootteja tehohoito, elinsiirrot, syövän kemoterapiahoito, ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen hoito ja jopa yleiset kirurgiset toimenpiteet, kuten lonkan tai polven tekonivelleikkaus, eivät olisi mahdollisia.

 


Antibiootit torjuvat infektioita joko tappamalla bakteerit tai vaikeuttamalla bakteerien kasvua ja lisääntymistä. Antibiootit hoitavat kuitenkin vain tiettyjä bakteeri-infektioita. Antibiootteilla ei ole vaikutusta virusinfektioihin, kuten kuten tavallisiin kylmä-, flunssa-, kurkkukipu-, keuhkoputkitulehdustulehduksiin sekä moniin korvainfektioihin. Silti edelleen arviolta noin 30-40% antibioottikuureista määrätään turhaan näihin virusten aiheuttamiin sairauksiin.


Antibioottiresistenssi


Mikrobeilla on tärkeä merkitys elimistön puolustusjärjestelmän kehitykselle. Ihmisen suoliston ja ihon mikrobiston on osoitettu säätelevän immuunipuolustuksen toimintaa. Aina kun käytetään antibiootteja, ne vaikuttavat myös terveyden kannalta hyödylliseen mikrobiflooraan tuhoamalla sitä sekä johtavat myös antibioottiresistenssiin. Kaikki antibiootit muuttavat suoliston normaalia mikrobistoa ja hävittävät kyseessä olevalle lääkkeelle herkkiä bakteereita. Hoidon jälkeen suolistobakteerifloorassa on suhteessa enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, ja seuraavan oireisen taudin aiheuttaja on usein aikaisempaa resistentimpi.

 


Myös antibioottien turha käyttö virusinfektioihin on esimerkki siitä, kuinka antibioottien väärä ja liiallinen käyttö voi edistää antibioottiresistenssin leviämistä. Antibiootteja käytetään laajalti myös maataloudessa ja tehoeläintuotannossa ja sen jäämiä päätyy tuotannon ja käytön myötä maaperään ja vesistöihin. Kaikki tämä kehittää uusia antibiooteille resistenttejä mikrobikantoja.

Maailman terveysjärjestö ilmoitti vuoden 2017 raportissaan "uusien antibioottien vakavasta puutteesta". Tarvittaisiin kipeästi tutkimuksia uusien lääkkeiden löytämiseksi, mutta toisaalta ei voida luottaa pelkästään uusien antibioottiryhmien markkinoille tuloon ongelman ratkaisemiseksi, koska vastustuskyky tapahtuu lopulta kaikille lääkkeille.

 

 

Lääketiede ”hätätilassa”


EU julisti ilmastohätätilan 28.11.2019. Edellisellä viikolla 18.11–24.11 vietettiin Kansainvälistä antibioottiviikkoa. Se sisältää myös vuosittain 18. marraskuuta vietettävän euroopan antibioottipäivän (European Antibiotic Awareness Day). Hätätilaa ei edeltävällä viikolla antibioottien kohdalta julkistettu, vaikka sellainen tällä hetkellä on ja tulee olemaan, tutkimusten ja ennusteiden valossa, vielä pahempana tulevaisuudessa.

Lääketiede onkin paradoksin äärellä. Antibioottiresistenssi uhkaa nykyaikaista lääketietettä, mutta suuret lääkeyhtiöt eivät ole vuosikymmeniin kehittäneet mitään uusia antibioottiryhmiä. Lääkeyhtiöiden perspektiivistä kiinnostuksen puute kehittelytyöhön on varsin talouteen painottuva. Jos uusia tehokkaita antibiootteja saataisiin markkinoille, tultaisiin niiden käyttöä rajaamaan merkittävästi vain hätätilanteiden varalle. Kallis lääketutkimus suunnataankin suurempien ansaintamahdollisuuksien toivossa muualle, kuten elintapasairauksiin ja muihin kroonisiin terveysongelmiin ja perussairauksiin. Vielä muutama vuosikymmen sitten antibiootteja kehitti 16 lääkeyhtiötä, nyt niitä on jäljellä enää neljä.

 


Mikrobilääkeresistenssi on kuitenkin ajankohtainen ja hälyttävä ongelma ja sen kohtaaminen vaatisi maailmanlaajuisia ja välittömiä toimenpiteitä. Antibiooteille vastustukykyiset bakteerit ja sienet tappavat jo pelkästään Yhdysvalloissa 37 000 ihmistä vuodessa. Suuri osa tartunnan saaneista on sairaalassa muista syistä, mutta superbakteerit kehittyvätkin usein sairaalaympäristössä missä vahvoja antibiootteja käytetään paljon.

Myös Euroopassa on mikrobilääkeresistenssi lisääntymässä, etenkin yleisten bakteerien (Staphylococcus aureus (MRSA), Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae ja Pseudomonas aeruginosa) osalta. Euroopassa on lisäksi tällä hetkellä syntymässä täysin tai lähes täysin antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamia infektiotapauksia. Tällaisia bakteereja ovat esimerkiksi karbapenemaasia (KPC) muodostavat enterobakteerit (usein Klebsiella pneumoniae) sekä monilääkeresistentti Acinetobacter-bakteeri. Kyseisiin infektioihin ei ole saatavilla järkevää antibioottihoitoa vaan hoito perustuu usein vanhoihin ja toksisiin antibiootteihin, kuten kolistiiniin.

Tämä uusi suuntaus on huolestuttava, sillä tutkittavana ja kehitettävänä on hyvin vähän yhdisteitä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa näihin bakteereihin ja joita voitaisiin tuoda markkinoille seuraavien 5–10 vuoden aikana.


Uudet lääkkeet vs. luonnollisempi lähestymistapa


Lääketiede (engl. medicine) usein asetetaan vastakkain ns. luonnollisen tai luonnonlääkintään perustuvan terveysajattelun kanssa. Modernin lääketieteen teho kuitenkin perustuu kaikkialla luonnossa ja kulttuurisessa ympäristössä vallitsevaan mikro- ja molekyylibiologiaan. Ovathan tavanomaiset synteettiset lääkkeetkin alunperin kehitetty luonnonkasveista niiden kemiallisia yhdisteitä matkimalla ja erilaiset molekyylirakenteeltaan monimutkaisemmat biologiset lääkkeet valtaavat yhä enemmän alaa.

 


Onko siis mitään todellista vastakkainasettelua olemassakaan? Loppupeleissä palaamme aina luontoon ja sen mikroskooppiseen maailmaan missä bakteerit, virukset, sienet ja loiset taistelevat vasta-aineiden avulla elintilastaan. Näin myös omassa kehossamme. Molekyylit, entsyymit, reseptorit ja proteiinit eivät toiminnassaan tee eroa ”synteettisen” ja ”luonnollisen” välillä.

Tutkijaryhmä Sheffieldin yliopistosta ja Tutherford Appleton Ladoratoriosta (RAL) Didcotissa on vastikään löytänyt yhdisteen, joka heidän mukaansa voisi tehokkaasti torjua nimenomaan superbakteereja kuten Escherichian colit -kantoja, jotka ovat resistenttejä useille lääkkeille. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan maailmanlaajuista ongelmaa täytyy yksittäisten antibioottien lisäksi tarkastella paljon laajemmalla rintamalla.

 

Uusi ajattelu


Vaikuttaakin siltä, että kehon oman immuunipuolustuksen rooli täytyy ymmärtää kokonaisuudessaan uudelleen ja valjastaa se huomattavasti tehokkaammin käyttöön taistelussa patogeeneja vastaan. Tapahtuu tämä sitten synteettisesti ja/tai erilaisin biologisin tai luonnonmukaisin keinoin.

Perinteisten syöpähoitojen rinnalle ja niitä tukemaan on jo kehitetty syövän immuunihoitoja (myös nimellä IO-hoito, immuno-onkologinen hoito ja syövän immunoterapia), joissa aktivoidaan ja valjastetaan potilaan oma keho taistelemaan syöpää vastaan. Hoidon tarkoituksena on vahvistaa elimistön immuunireaktiota syöpää vastaan ja auttaa immuunijärjestelmää tappamaan syöpäsolut.

 


Myös bakteereja syövät virukset ja niiden potentiaali taistelussa infektioita aiheuttavia bakteereja vastaan on ”löydetty uudelleen”. Nämä bakteriofaagit – bakteerinsyöjät – löydettiin jo vuonna 1896 ja 1900-luvun alkupuolella niitä tutkittiin aktiivisesti. Ensimmäiset hoitokokeilut ihmisillä tehtiin jo 1920-luvulla lupaavin tuloksin, mutta antibioottien keksiminen lopetti länsimaissa kiinnostuksen faagiterapiaan lähes 80 vuodeksi. Faagien etu suhteessa antibiootteihin on se, että ne tuhoavat vain tiettyjä bakteereita ja jättävät hyödylliset bakteerit rauhaan. Jokaiselle saman lajinkin eri bakteerityypille täytyy siis löytyä oma faaginsa. Tämä lienee vaikuttanut suurten lääkeyhtiöiden puutteelliseen haluun kehittää niitä. Merkittävät taloudelliset ansaintamahdollisuudet ovat heikot. Nyt kuitenkin antibioottien teho on pudonnut ja faagit kiinnostavat uudelleen.

Monet muutkin tutkimusalueet tarkastelevat tilannetta laatikon ulkopuolelta. Eräät tutkijat ovat kiinnittäneet huomionsa probiootteihin ja bakteerien vaikutuksista toisiin bakteereihin. Bacillus-nimisestä probioottibakteerista on hiirimalleilla saatu lupaavia tuloksia MRSA eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus-bakteerin toimintaan. Useat tutkijat etsivät myös luonnollisia keinoja torjua superbakteereja. Monet uskovat, että kasvipohjaisista lähteistä peräisin olevat yhdisteet voivat olla yhtä tehokkaita, ellei jopa tehokkaampia kuin antibiootit. Toistaiseksi tutkijat ovat maininneet vihreän teen, karpaloiden, kurkuman ja eräät sipulipohjaiset (Allium stipitatum) yhdisteet tehokkaina vaihtoehtoina antibiooteille.

Lähes täysin tutkimaton alue on omien latenttien viruskantojen vaikutus immuunipuolustuksen toimintaan. Epstein-Barrin virus (EBV), joka infektoi yli 95 % maailman väestöstä, säilyy valkosoluissa (B-solut) latenttina koko elämän ajan kerääntyen imu- ja hermokudoksiin. Myös muut herpesryhmän virukset pesivät latenttina esimerkiksi sakraalialueen, suoliston ja kolmoishermon hermoverkkojen ganglioissa ja neuroneiden soluissa piilossa immuunipuolustukselta. Mm. näiden vaikutuksista immuunijärjestelmän toimintaan tai roolista autoimmuunisairauksien taustalla suuntaan tai toiseen ei ole saatavilla juurikaan tutkimustietoa.

 

 


Immuunipuolustus – ensimmäinen ja viimeinen linnake?


Oman luonnollisen immuunipuolustuksen merkitys tautien torjunnassa ei siis ole vähenemään, vaan päin vastoin lisääntymään päin. Monipuolinen mikrobialtistus on tärkeää immuunijärjestelmän normaalille kehittymiselle etenkin lapsuudessa ja koska ihmisen suoliston ja ihon mikrobisto säätelee immuunipuolustuksen toimintaa, on siihen tärkeää kiinnittää huomiota läpi elämän. Kehon mikrobiflooran herkkää tasapainoa uhkaavat elämän varrella monet ulkoiset tekijät, eikä siihen voi läheskään aina vaikuttaa. On silti tärkeää ottaa itse vastuuta ja tietoisesti suojata oman kehon terveydelle edullisia mikrobikantoja esimerkiksi välttämällä turhia antibioottikuureja virusinfektioiden yhteydessä.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että muunmuassa ihon mikrobit voivat sekä suojata sairauksilta että auttaa ihoa paranemaan nopeammin. Luontoyhteyden turvaaminen, liikunta, painonhallinta, riittävä yöuni, terveellinen ravinto sekä tarvittaessa lisäravinteet eivät sanomaltaan ehkä vaikuta mieltä mullistavan trendikkäältä, mutta ainakin ne antavat tukevan perustan ja mahdollisuuden kehon mikrobiflooran herkälle ja tasapainoiselle elämälle ja optimaaliselle immuunipuolustukselle .

 

Lääkeresistantit bakteerit ja patogeenit (CDC/USA /2019):

 

Kiireelliset uhat:

1. Karbapeneemeille resistentit Akinetobakteerit (tyyppi: bakteerit)

2. Lääkeresistentti Candida auris / C. Auris (tyyppi: sieni)

3. Clostridioides difficile / C. Difficile (tyyppi: bakteeri)

4. Karbapeneemeille resistentit Enterobakteerit / CRE (tyyppi: bakteerit)

5. Lääkeresistentti Neisseria gonorrhoeae / N. Gonorrhoeae (tyyppi: bakteeri)

 

Vakavat uhat:

1. Kampykobakteeri (tyyppi: bakteeri)

2. Candida-lajit (tyyppi: sienet)

3. ESBL:ää tuottavat Enterobakteerit (tyyppi: bakteerit)

4. Vankomysiiniresistentti Enterokokki / VRE (tyyppi: bakteeri)

5. Monilääkeresistentti Pseudomonas aeruginosa / P. Aeruginosa (tyyppi: bakteeri)

6. Lääkeresistentti (non-typhoidal) Salmonella (tyyppi: bakteeri)

7. Lääkeresistentti Salmonella Typhi (tyyppi: bakteeri)

8. Lääkeresistentti Shigella (tyyppi: bakteeri)

9. Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus /S. Aureus / MRSA (tyyppi: bakteeri)

10. Lääkeresistentti Pneumokokki / Streptococcus pneumoniae (S. Pneumoniae)

11. Lääkeresistenssi Mycobacterium tuberculosis /M. tuberculosis (tyyppi: bakteeri)

 

Lähteet:

https://www.medicalnewstoday.com/articles/327050.php

https://www.medicalnewstoday.com/articles/325329.php#1

https://www.medicalnewstoday.com/articles/320714.php#1

https://www.cdc.gov/drugresistance/pdf/threats-report/2019-ar-threats-report-508.pdf

https://antibiotic.ecdc.europa.eu/fi/hanki-tietoapaakohdat/tietosivu-asiantuntijoille

https://antibiotic.ecdc.europa.eu/sites/eaad/files/documents/antibiotic-resistance-spread-FI.pdf

https://www.youtube.com/watch?v=-8S6Vg0STxc

 

 


Kirjoita kommentti

Huomaathan, että ylläpitäjä hyväksyy viestit ennen julkaisua.